Vihdoinkin 30. osan aika :--) Ajatelkaas, jo kolmaskymmenes osa tästä Isabellan elämästä ! Ja sitä on tullut... About puolivuotta? En ole IHAN varma, mutta joskus kesällä aloitin. Ja tätä jatkaa tulen ihan mielelläni jatkamaan vaikka toiset puolivuotta, kesään asti. Ellen enemmänkin >:D

- Oot väärässä! Ginger tiuskaisi. - Mä en ole kiinnostunut sun veljestä! Huomaatko, sun veljestä! Mä olisin ällö jos olisin...

- Kui niin ällö? Viola ihmetteli, mutta tirskahteli silloin tällöin.

- No... Ginny yritti, mutta turhaan. - Sun pitää uskoa! En mä ikinä voisi olla Lucaksesta kiinnostunut.. Se on niin komeekin...

- Kiinni jäit! Viola kikatti. - "Se on niin komeeki"! Haha, Ginny!

Ginnykin alkoi nauraa, ja kovaa. - Upsista... No mutta, älä sitten kerro kenellekkään, varsinkaan sille.

- Miksen? Viola marisi.

- Koska mä en just nyt halua uutta suhdetta.., Ginger valehteli.

Eteisessä Violan vanhemmat, Carol ja Harry olivat pakahtua onnesta.

- Eikö olekin ihanaa, kun Violamme on viimeinkin löytänyt ikätoverin? Carol hymyili.

- Olet oikeassa, Harrykin ilahtui. - Ja toivottavasti he viitsivät olla Lucaksenkin kanssa, koska hänen kaikki kaverinsa ovat lomailemassa..

- Siitä puheenollen, milloin menemme taas Cangebrooken lomakämpällemme? Vai haluatko sinä ensi kerralla mennä hotelliin, mussukka?

- Ai niin! Harry havahtui. - Cangebrooke.. No, ehkä sitten syksymmällä.

- Se kuulostaa hyvältä, Carol myötäili. - Koska muuten joutuisimme ottamaan alaikäiset lapsemme mukaan, ja Violan ja Gingerin suhde kaikkoontuisi hetkeksi.

- Niin, Harry hymyili. - Pitää ajatella lasten etuja.

Olohuoneen puolella keskustelut olivat vähän rauhoittuneet.

- No, mitäs tehtäs tänään? Ginger kysyi.

- Hmm.., Viola mietti. - Mennäänkö rannalle?

- Ei ehkä tänään, Ginny tyrmäsi viitaten ulkoilmaan. - Siel ei taida olla kuin vain 21 astetta.

- Entäs Brongeen? Viola ehdotti.

- Brongeen? Ginny toisti. - Mikä ihme on Bronge?

- Haha, Viola naurahti. - Bronge on paikallinen huvipuisto - täynnä kaikenlaisia laitteita ja herkkuja!

- Ilman muuta mennään sinne, Ginny innostui. - En oo ollu huvipuistossa niin pitkään aikaan.

Sitten Ginny nousi seisomaan.

- Mut mun pitää kyl ekaks kysyy mutsilt lupa, hän valitti, ja nosti kännykänsä taskustaan.

Puhelin tuuttasi hetken aikaa, kunnes sieltä vastattiin.

- Ginny! Moi, vastasin kännykkään.

- Moi, Ginny tervehti. - Saaks mä mennä Brongeen? Siis paikalliseen huvipuistoon, Violan kans?

- Kaipa sä saat.. Mutta onks sul tarpeeks rahaa? Tiedustelin.

- Öö, on mulla parit parikympit taskussa, Ginger selitti. - Mä luultavasti pärjään niillä. Joo, moikka.

Samoihin aikoihin Viola meni pyytämään Carolilta, äidiltään lupaa lähteä.

- Saanko mä, äiti-kiltti, mennä Brongeen Gingerin kaa? Hän aneli.

- Tietysti saat! Carol innostui. - Pitäkää siellä oikein hauskaa!

- Kröhöm, Harry yskäisi.

- Ai niin, Carol naurahti. - Voisitteko te ottaa Lucasin myös mukaan? Kun hänen kaikki kaverinsa ovat lomilla?

- Kyl mä voin kysyä, Viola vakuutti.

Sitten Viola siirtyi pihamaalle, mistä löysikin kaksoisveljensä.

- Mitä? Lucas ehti kysymään, ennenkuin Viola oli edes esittänyt asiaansa.

- Pitäs tässä kysyä, Viola hymyili. - Että haluutko lähtee mun ja Ginnyn kans Brongeen?

- Brongeen? Sun ja sen Ginnyn kans? Lucas tuumaili. - No, kai mä voin lähtee. Kun ei mun kukaan muukaan kaveri oo Bridge Valleyssa...

- Hei äläs nyt alennu itsesääliin! Viola kikatti. - Tuu, nii mennään!

Samoihin aikoihin minun kuopukseni, Daniela-Nora asteli Bridge Valleyn Balettiopiston pihaan.

Hän muisteli vielä mielessään aijempia keskusteluja.

- Äiti, saanko mä alkaa harrastaa jotakin? Jotakin liikunnallista... Koska muuten kesäkilot vie mun mahan, olin sanonut.

- Kesäkilot! Äiti oli huudahtanut. - Et sä mikään lihapulla oo..

- Vielä, olin muistuttanut. - Ja muutenkin, mä haluaisin jostain ystäviä, etten mä jäisi ihan yksin kun koulut alkaa..

- No hyvä on sitten, äiti oli myöntynyt. - Mutta mistäs sä tykkäät?

- Vähän kaikesta... Mutta hei, eiks tuolla parin kilsan päässä oo toi Balettiopisto? Jos mä alottaisin siellä?

- Balettia? Äiti oli ihmetellyt. - No, saathan sä sitä.. Mä kattelen tuolta netistä ja varaan sut johonkin ryhmään.

Ja niin edelleen. Nyt oli se päivä. Nyt oli koittanut päivä, jolloin Daniela-Nora asteli Balettiopiston pihamaalle - ja vielä myöhässä.

- Helskutin bussiaikataulu, hän manasi ja asteli sisään.

Hän katseli ympärilleen. Hyllyt olivat täynnä pokaaleja ja mitaleja.

Ensimmäisenä silmään kuitenkin pisti vastaanottotiski.

- Hei! Nainen tiskillä tervehti. - Olen Jamie Wassah. Tervetuloa Bridge Valleyn Balettiopistolle.

- Hei, Ella tervehti. - Oon uus täällä... Osaatko auttaa mua?

- Tietenkin! Jamie hymyili. - Kerrot vain ikäsi ja tasosi.

- Öh, Ella mutisi. - Ensinnäkin; oon 10, ja toiseksi; oon alottelija.

- Kiitos, Jamie kiitti ja neuvoi: - ensimmäinen ovi vasemmalla.

Hän asteli ensimmäiselle ovelle vasemmalla. Edessä oli tavanmukainen pukuhuone.

Ella vaihtoi vähän aikaa sitten valitsemansa balettipuvun ylleen, ja siirtyi sitten varsinaiseen harjoitussaliin.

Ella katseli kun viisi ikäistänsään tyttöä keikutteli lanteitaan musiikin tahdissa.. Oliko tämä oikea sali?

Jospa hän nyt vähitellen peruuttaisi pois..

- Ja yy, kaa, koo, nee! Opettaja laski. - Hei Molly ja Eva! Nyt tahdissa!

- En se mä ollu! Punatukkainen tyttö, nimeltä Eva valitti.

- Nyt suut tukkoon ja tehkää nyt tätä sarjaa, opettaja huusi.

Pian nainen kuitenkin huomasi Daniela-Noran.

- Kas, uus likka, hän hymyili. - Nimi?

- Öh, Daniela-Nora.. Lopez, Ella kertoi.

- Ai niin, sä oot se! No, mä oon sun uus opettajas - nimi on Meredith, Meredith Bloom. Täs on mun likat: punasil ponnareil Molly Lillys, mustal nuttural Katy Jackson, ruskeel nuttural Julie Carol, punapää Eva Horco, tummapukunen Anna, ja se on mun likka. Tervetuloa, Daniela-Nora.

Ensiksi Merefith halusi näytteen Ellan taidoista. Hän pisti tyttäreni eturiviin jammailemaan musiikin tahdissa.

- Voi ei, Ella mietti. - Mähän nolaan itteni! Mut toivottavasti mä saan kavereita.

- Nonii tytöt, ryhdistäytykää! Meredith huusi. - Te näytätte ihan kamalilta. Vähän tunnetta mukaan, hei!