Ihanaa lomaa<3 Nyt ehdinkin sitten saada aikaiseksi uuden osan =)=)=)

I HOPE U LIKE!

Ps. Isabella viettää tässä jaksossa vuosia! (Ei siis tämä tarina, vaan henkilö Isabella Lopez ex. Harleysson)

>

- Guamenda, Ella kikatti.

- Ella-rakas, naurahdin. - Se on "Huomenta", eikä "Guamenda"!

Ella kikatti lisää. - Mammaa gassu!

- Voi sua, hymyilin ja halasin Ellaa. - "Mamma hassu", eikö nii?

- Gigighihiih, Ella kikatti ja oli katkeamispisteessä. - Mammaa gassu! Gassu! Todi gassu!

- Oot parantumaton, naurahdin. - Pikkuprinsessa Ella.

Päästin Ellan taapertamaan ympäriinsä talossa, ja menin itse alakertaan. Avasin television, ja vaihdoin kanavan, millekkäs muullekkaan, kuin juorukanavalle.

- "Tänään päivän juorut - totta vai tarua? Paljon julkisuutta saavuttanut Lopezin perhe pysyy yhä top 5-listallamme. Uusin tempaushan oli Lopezien esikoisen hillittömyys keskustassa - liekö tyttö humalassa? Antavatko vanhemmat tytölle alkoholijuomia? Miten vastuutonta. Lopezit eivät edelleenkään ota vastaan haastatteluja, kieltävät vain kommetoinnin. Pelkäävätköhän he, minkälaiseen liemeen joutuvat, kun viranomaiset saavat kuulla alkoholista? Se olisi traagista!!"

Voi elämän kevät. Mitä nuo uutisankkurit oikein sekoavat?!

Ohjelman jälkeen Ginny nousi koneelta, jota oli pelannut kyllä jo ihan tarpeeksi, ja käpertyi viereeni sohvalle.

- Nii ja sori viel tosta, hän kuiskasi. - Mä en vaa sillo kauheest diggannu sust...

- No ei kai se mitää, sanoin ja rutistin tyttöäni. - Pääasia et me ainaki ollaa nyt sovussa.

- Joo, Ginny sanoin ja jatkoi, - muuten, btw; onnee syndeille.

- Syndeille? Toistin. - Ai synttäreille? Joo, kiitosta vain.

- Ja vielä btw edelleen, syndeistä puheenollen, voiksä sit ostaa mulle 15-vuotissynttärilahjaks skoban?

- Skoban?! Toistin äänekkäästi. - Ja sun synttärit on vasta.. Vasta...

- ...Muutaman kuukauden pääst, Ginny sanoi. - Oo kiltti, emmä aja sil puskaan.

- No katotaan, sanoin ja hymyilin, - mutta nyt juhlitaan MUN synttäreitä.

- Todellakin, sanoi Jonas joka astui olohuoneeseen.

Nousin ylös suudellakseni häntä, ja sain vastalahjaksi intohimoisen ja kiihkeän suudelman.

- Hei oikeest, Ginny sanoi. - Tääl on lapsii siis tääl huonees.

- Mutta sähän halusit sen skobankin? Ei lapset sellasii tahdo eikä saa, muistutin.

- No emmä nyt itteeni tarkottanukkaa, Ginny naurahti. - Vaan tota kirppuu.

- Mammaa ga pabbaa, Ella hihitt.

- Mutta eiköhän mennä katsomaan SUN synttärilahjaas, Jonas naurahti, ja vei minut ulos.

- Mitä me tuolla vanhalla varastolla? Mietin, kun Jonas raahasi meidät vanhan, puisen ja keltaisen varastomökin rappusille.

- Kurkkaas inee, Jonas hehkutti, ja avasi lasisen oven. Huomasin, että varastorakennus oli laitettu aivan uusiksi.

- Teidän jälkeenne, madam, Jonas sanoi ylväästi ja suuteli minua kädelle. Naurahdin.

Astuin sisään.

En ollut uskoa silmiäni, ja yllätyin todella positiivisesti.

- JONAS, OOTSÄ TOSISSAS!!! OOTKO, ONKS TÄÄ UNTA??? Huusin.

- Oon tosissani, juu, Jonas hymyili. - Se on sun.

- KOKO VAATEBUDJU VAAN MUN? EIKÄ! EIKÄ! Hyppelin epäuskoisena ilmassa, ja olin onnesta sokeana.

- Pidätkö siitä? Jonas kysyi varmistaakseen asian.

- Ai että pidänkö? Toistin. - Mähän palvon sitä! Kiitti, mä rakastan sua!

Menin tutkailemaan uutta kauppaani. Mallinukeilla oli kauniit vaatteet, niin kauniit, etten ollut uskoa silmiäni. Vaatteita oli yllin kyllin, ja olin tavattoman iloinen.

Kiitin rakasta Jonasta useasti.

Lahja oli niin mieletön, että olin hirvittävän kiitollinen aviomiehelleni.

- Kulta, Jonas sanoi. - Sun pitää vaan muistaa, ettet edelleenkään vastaa mihinkään henkilökohtaisiin kysymyksiin, ok?

- Joo, älä sä siitä huolehdi, mä oon varovainen.

 

Rupesin heti pistämään ylös kaupan tietoja, hyllyjen täyttöä ja muuta mukavaa.

- Pärjääksä nyt alkuun? Jonas varmisti ja oli lähdössä.

- Joo tietty! Mä tuun sit ku oon hoitanut nää perushommat, nyökkäsin.

- Mutta osaaksä hoitaa kauppaa? Jonas hymyili.

- Osaan!!

Illemmalla "eksyimme" Jonaksen kanssa makuukammariin.

- Hei mitäs tää nyt tarkottaa, naurahdin.

- Se, että sä täytit pyöreitä vuosia neljä kappaletta, ei tarkota, etteikö me voitas silti pitää vähän hauskaa, Jonas vihjaili.

- No kaipa me sit voidaan, hihitin. - Kai lukitsit oven? Ja onks ehkäsy hoidettu?

- Homma hallinnassa, Jonas nauroi. - Ei tää sitäpaitsi kestä kauaa, pian me ollaan taas alakerrassa hoitamassa penskoja.

Ginger-esikoiseni oli alkanut hiljattain tutustua uusiin tyttöihin. Hänen luokalleen oli tullut ihan uusi, kiinalais-eksoottinen tyttö Liu, josta Ginny piti kovasti. Hän jutteli monet illat ja päivät Liun kanssa puhelimessa, ja tapasi tätä useinkin. Olin itse tutustunut hyvin Liun äitiin, Lea Corleaneen. Liulla oli isosisko Lilyana, isä Joan ja kissa Niuski.

- Nii! Mut hei, mentäskö joku päivä sinne siistiin uuteen huvipuistoon, joka avattii vähä aikaa sit? Ginny jutusteli puhelimessa.

Sillä aikaa minä ja aviomieheni Jonas pidimme kovin hauskaa yläkerrassa...

Kun Ginger oli lopettanut puhelunsa Liun kanssa, puhelin soi taas.

- Öh, moi, Ginny sanoi. - Tää on... Lopezeil.

- Terve, puhelimesta sanottiin. Se oli miesääni. - Kuis siel voidaan, ja kuka on puhelimes?

- Mitä se sulle kuuluu, Ginny totesi äkäiseseti. - Ja tääl puhuu Ginny.

- Ginny! Ihana kuulla sun ääni taas pitkäst aikaa, mies sanoi. - Kohta me nähdään taas.

- Hei jos oot joku pedari, nii tää puhelu loppuu tähän!

- Ei hätää, miesääni rauhoitteli. - Kerro mutsilles, et mä ja mun leidi tullaan illalliselle teille. Näkemisiin.

KLIK.

Yläkerrassa päättelimme juuri pikku puuhaamme.

- Harmi ettei ennätetty kauaa, Jonas huokaisi. - Kai sää pidit siitä?

Minua huvitti. - Sitte ku meil on vapaapäivii, me voidaan pitää enemmän hauskaa.. Ja sit ku Ella pääsee kouluun.

- Sovitaan sitte niin, Jonas haukotteli.

Menin suihkuun virkistyäkseni.

Kello oli vasta puoli viisi, eikä siis paljoa. Ehtisin tehdä tänään vaikka mitä!

Kun olin pukenut ylleni, menin alakertaan Ginnyn seuraksi ja vahtimaan Ellaa.

- Mutsi, Ginny sanoi.

- Nii? Kysyin.

- Joku pedari soitti, hän kertoi. - Sanoi tulevansa meille illalliselle daaminsa kaa.

- Pedari? En usko, sanoin. - Se on varmaan joku mun vanha tuttu, joka tulee muistaa mun synttäreitä.

- Usko mua! Se väitti et me tunnetaan sen kaa, Ginny vapisi.

 

HEHHEH; JATKUU!!!